Kalloja

Vaihteeksi teki mieli kokeilla jotain nopeammin valmistuvaa keskeneräisten paitojen ynnä muiden ohessa. Pääkallot ovat jostain syystä pyörineet jo jonkin tovin mielessä. Lähdin säveltämään omasta päästä fiiliksellä... 

(noh, olkoon tämä harjoituskappale :D ) Vaihdoin ohuempaan lankaan, ja annoin flow:n viedä.

Pitkästä aikaa ihan vaan kuuntelin musiikkia ja virkkasin :) Rentouttavaa!

Hänen poskiinsa on näköjään maan vetovoima hieman kerinnyt jo vaikuttaa... Tämän pitsikallon suhteen on kunnianhimoisemmat suunnitelmat, niin kauan kun lanka riittää ;) 

Pöytäliinako mukamas? 

Virkattu hippipaita jamaican style

"Beginnings are usually scary, and endings are usually sad, but it's everything in between that makes it all worth living" -Bob Marley

Tänään oli pakko kaivella villasukat ullakolta käyttöön sekä töihin että kotiin, ekaa kertaa tälle syksylle. Siispä ajatukset ajelehtivat hieman lämpimämpiin maisemiin... Hippimäinen, tämän hetkistä mielentilaani vastaava & rento malli löytyy esimerkiksi Tanjan blogissa, ihanan raikas ja värikäs toteutus! Alkuperäinen ohje paitaan löytyy siis tältä Strömsön sivulta.

Jospa paitaprojekti meniskin kuin Strömsössä...

 Alkuperäisestä ohjeesta poiketen tein pylväitä ja ketjusilmukoita vuorotellen, ettei työstä tulisi liian raskas ja peltimäinen villalangasta virkattuna. Työstin menemään koukulla viisi, suositus langalle ois nelonen.

Virkkailu jatkuu, ja koitetaan muistaa sovitella matkan varrella. ;)

(musatauko...)

Tadaa!

 Lopputuloksena meillä on napapaita hehtaarihihoilla, nooh menkööt ;)

Reunoihin samalla linjalla ja tietysti mustalla.

 Jonkunmoinen tärähtänyt kuva tär...mallin päällä ;D

(miksiköhän muuten tästä väriyhdistelmästä tulee Jamaica mieleen, eihän lipussa olekaan punaista!)

Näihin kuviin ja luoviin tunnelmiin!

Neulottu siksak -mekko

Eilen synttäripäivän kunniaksi (tuli taas 18 vuotta täyteen ;) on aloiteltu taas ehkä ikuisuuden kestävää jämikset kaapista ulos -projektia. Kaapissa kauan levänneitä lankoja löytyy edelleenkin, vaikka suurimman osan niistä sainkin hyödynnettyä hyvin tilkkupeittoon. Nyt on jostain kumman syystä ihan erilainen into ensinnäkin a) saada keskeneräiset työt valmiiksi ja b) ideoida töitä, joihin oikeasti saa vanhoja lankoja uppoamaan hyvin. 

Lankaahan löytyy ja miljoonassa eri värissä, ja tällä kertaa sidosvärinä on tummanharmaa. What, ei mustaa ollenkaan?!

Siksak -kuvion vuoksi työ kapenee hieman, ja päälleni asetellessa totesin mekon jäävän hieman liian kittanaksi (vaikka tasapaksu malliltani olenkin), joten hätäratkaisuna lisäsin silmukoita lennosta. Mielentila ei oikein soveltunut purkamiseen.

Tähän väliin ehdottomasti sydämenmuotoinen kaula-aukko!

Virkattu siksak -mekko

Tämän kesän projekti oli ylivoimaisesti isoin ylpeydenaihe pitkiin aikoihin. Idiksenä taustalla oli tietenkin osuvasti Virpin kesämusamekko. Halusin itselleni raitaversion, mutta samalla, kivalla siksak-kuviolla höystettynä. Ja tietenkin mekko piti ottaa heti koekäyttöön, kun valmistui sopivasti Ilosaarirokkiin heinäkuun puoliväliin :) Tämmöinen syntyi minun omasta pääkopasta Virpin vinkkien avustamana.

Tämä kuvio on kyllä helppo ja kiva virkattava :) 

Virkkasin vuorotellen ylöspäin ja alaspäin, pylväitä ja siksakkia. Jossain vaiheessa helma alkoi painaa jo niin paljon, että oli pakko funtsia ja testata miten levennykset käytännössä käyttäytyvät. (Ja purkaa, ja kokeilla uusiksi...) Ja festariolosuhteissa sain kokea konkreettisesti, mitenkä "käytännöllinen" se maata viistävä maksimekko onkaan ;D Eli muutaman kierroksen olisi saanut huoletta jättää helmasta pois, koska painonsa vuoksi mekko venähti aika reippaasti. 

Pötkötelköön nyt sitten tyynyjä vasten :D (mallinukke ois tietysti ihan jees...)

Iso työ siinä oli, mutta mielekäs lopputulos. :) Kelpaako kesämusamekoksi? 

Nannan tossut

Joskus on kiva kokeilla jotain ihan uutta ja ylipäänsä valmista ohjetta, vaikka kyseessä olisikin tuttu  ja simppeli työ, esimerkiksi kotitossukat. Kaiken lisäksi tilaustöitä on helpompi tehdä, kun on selkeä ohje jota noudattaa, ja neuleesta tulee aikas varmasti myöskin toiveiden mukainen :) Näihin tossuihin ohje löytyypi Ullaneuleen sivuilta elikkäs täältä. Tosi kätevä tyyli, neulotaan menemään ihan tasona vaan, kavennellaan keskellä sopivasti, ja ommellaan saumat kiinni pohjasta ja varresta takaa. 

Varteen tulee samanlaista neulosta kun oon tottunut neulomaan sukan kantapäihin... Tossuista tuli jämäkät ja tosi lämpöisen tuntuset, vaikka neuloin ohjeesta poiketen vaan yhdestä langasta. Ja tosi paljon antaa periksi tuo ainaoikea neulos, eli överipaljon ei silmukoita kannata luoda alkuun.

Vähän reinomainen fiilis, eikös? :) 

Ja etiäppäin tossutellen kohti uusia haasteellisuuksia!

Neon -tumput

Tämmöistä olisi tuloillaan tällä kertaa tilaustyönä. Toiveena oli lapaset ja ehdottomasti jollain neonvärillä :) Näkyypähän pimeälläkin kauas. Ainoa haaste oli sopivan langan metsästys, neonvärejä kyllä kaupoista löytyi mutta niissä langoissa ei juurikaan (tai ainakaan tarpeeksi) villaa ollut, joten moisia en ostoskoriini kelpuuttanut. Sopiva lanka oli aika paksua, mutta tein vyötteen suosituksesta huolimatta pienemmällä puikolla, niin tuleepahan tiiviimpää jälkeä, eikä tuule läpi.

Peruslapaset sopivat tilaajalle ihan hyvin, joten sen enempää kikkailematta ensinnä joustinta varteen...

...ja tavallista sileää neulosta muutoin.

Ovelasti muuten heittää aurinko oman kultaisuutensa tähän langan väriin :) Ylemmässä kuvassa todellisempi neon -sävy. 

Harmistuttaa, kun käsi on jostain kumman syystä (lue: kroonisesta neuloosista johtuen) kipeytynyt niin paljon, ettei uskalla oikeen virkata eikä neuloa, vaikka intoa & keskeneräisiä töitä olisikin kovasti. Kertaalleen olen jo aikoinaan jännetuppitulehduksen kärsinyt, että taidan malttaa pysytellä koukuista ja puikoista erossa. Toki aina muutaman silmukan ohimennen voi nopsaa pyöräyttää... ;) 

Tilkkupeitto isoäidinneliöistä

Tämmöinen torkkupeitoksi ajateltu tilkkuhässäkkä syntyi suht nopealla sykkeellä syksyn tullen. Miten sitä saakin jotkut työt hetkessä valmiiksi, ja toisia tekeleitä taas saa pyöritellä kaapeissaan keskeneräisenä vuosikausia. Tämän yksilön kohdalla takaraivossa jyskytteli vaan pakonomainen ajatus jollain konstilla hankkiutua eroon kavereilta saaduista sekä omista töistä ylijääneistä, enemmän tai vähemmän "jämälangoista". Mallina tuttu ja turvallinen isoäidinneliö, joka rauhoittaa simppelillä olemuksellaan kirjavaa peittoa. 

Mukaan mahtui tilkkuja liukuvärjätystä langasta...

 Ihan tavallisesta mutta yksinkertaisuudessaan kauniista yksivärisestä...

 Tai parista langasta yhdistellen...

...eivätkä ne näytä juuri yhtään riitasointuisilta, vain sen verran kun tilkkupeiton henkeen kuuluukin  :) Mukaan pääsi sellaisiakin värejä, joita en jotenkin omakseni koe, vihreä ja ruskea esimerkiksi, eivätkä näytä kuitenkaan yhtään hullummalta tuolla seassa. 

Ja kuinka ollakaan, pitihän tähänkin sitä lankaa kuitenkin ostaa lisää, tietysti tuttua ja turvallista mitäs muutakaan kun MUSTAA (mitenniin kaavoihin kangistunut & väripakkomielteinen virkkaaja), ihan vaan että saa viimeistellyn näköisen kokonaisuuden ;) 

 Hassua miten erilainen valaistus tuo peitolle ihan erilaisen tunnelman, kun värit syvenee...

Tässä taas ollaan lähempänä hempeää päikkäritunnelmaa...

Kokoa peitolla on sen verran, että on lähes mahdottomuus koittaa saada kokonaisuudessaan minun pienelle lattialle, taikka yhteen kuvaan mahtumaan! :D 

Onpahan ainakin lämmikettä joka suuntaan paukkupakkasten varalle, peittää pituudeltaankin tämän akkelssonin melkeinpä päästä varpaisiin :) Miltäs näyttää? Mukavaa viikkoa kaikille! <3

Virkattu pantteriliivi

Innostuin ystäväni (vinkki)linkittämästä haasteesta, jonka ideana on siis kehitellä oma neule virkaten taikka neuloen Fazerin karkkien innoittamana. Makeissa arvonnoissa on mukana, vaikkei halua omia käsitöitään näyttelyihin ja itse kisaan lähetelläkään, siispä "häshtägään" tuossa mullekin uudessa ja ihmeellisessä Instagramissa kuvia tekeleestä, joka mielestäni sopii näihin kriteereihin kuin vahingossa. Olin jo ostanut ja ideoinut uuden neuleen ennen kuin edes kuulin moisesta tempauksesta! 

Tai no ideoinut... lähinnä oivaltanut sen, että teen viisikulmion virkaten.

Minusta lanka jo itsessään näyttää karkkimaisesti ajateltuna ihan Pantteripussilta... mutta kysymys kuuluu, mikä tästä lopulta valmistuu? 

Hihanreiät siinä ainakin jo on...

Kun helman pituus alkoi olla sopivan kokoinen, päätin jatkaa yläpäätä eli seuraavana virkkasin hupun. Tai noh, oikeestaan tässä vaiheessa hommaan kuului virkkaamista ja purkamista, ennenkuin älysin miten neuleessa kannattais edetä, ettei hupusta tule ihan massiivinen, vaikka siihen lopputulokseen päädytään joka tapauksessa, mutta jatketaan kuitenkin! :D Viime hetken pelastus seuraa myöhemmässä vaiheessa...

Mallaillaan hankalasti peilin kautta...

Hupun kohdalla virkkausta samaan tapaan edestakaisin sopivalta leveydeltä, ja reunoissa levennystä silleen ku sopivalta tuntui ;) 

Seuraava vaihe oli viime hetken pelastus, eli tehdä etukappaleet viistoon, ettei t*ssit ja napa jäädy. Jotkut sellaisetkin kun etukappaleet ilmeisesti oikeaan paitaan ja takkiin kuuluu hyvin olennaisena osana...

Sitten vaan jatkuu virkkaaminen helmasta hupun kautta toiseen helmaan ja eessuntaas samaa rataa. 

Ja pakolliset selfiet tekele päällä tähän väliin!

Ja homma jatkuu, ja samalla pähkäillään tehdäänkö hihat vaiko jätetäänkö hupulliseksi liiviksi. Huipuinta tässä kohtaa on se, että työn ainoa sauma on ja tulee olemaan hupussa. Muuten kaikki tarvittavat "palaset" on vaan virkkailtu menemään toisen jatkoksi ja moneen suuntaan.  

 Vielä viimeistelyt mustalla langalla kauttaaltaan ketjusilmukoilla...

Valmis! Hieman kaapumainen lopputulos, mutta ei huono ollenkaan! :) Yhteen valmistuneeseen isompaan projektiin on hyvä päättää viikonloppu. 

Maailman helpoin neulepaita eli Skappel

Surffaillessa kauan sitten neuleahdistuksissani iskin kultasuoneen, nimittäin löysin vinkin ehkä maailman helpoimpaan villapaitaan. Skappel -neule on kai alunperin ollut löysä ja rökälehtävä malli (mikään ei estä tekemästä lörömpää versiota...), mutta täällä siitä on tehty tyköistuvampi versio. Kokeilin tällä tyylillä viitosen pyöröpuikoilla noin seiskaveikan paksuisesta puuvillalangasta. 

Etu- ja takakappaleet valmiina, seuraavaksi hihojen työstämiseen. Tämä ei ollutkaan mikään simppeli homma, koska harmaa lanka loppui tietysti kaupasta kesken viime metreillä, joten Skappelin valmistuminen jäi odottelemaan parempaa hetkeä. 

Onneksi sitä tilattiin lisää, eikä mahdollista sävyeroa huomaa ollenkaan. Muutaman tuskallisen ompeluhetken jälkeen sain ihailla viimeinkin valmista tuotosta. Ompeluhommat ei oo yhtään mun juttu, ja välttelen niitä viimeiseen saakka. Skappelin idea ei kuitenkaan sitä sallinut ;) 

Helma on hauska, taka- ja etukappale ovat tarkotuksella eri paria. Etukappale olisi saanut kuitenkin olla hieman pidempi, koska päällä meinaa paita näyttää napamallilta... 

Yritä tässä nyt sitten valmis tuotos päällänsä ottaa joku järkevä kuva PEILIN KAUTTA... 

 Napamalli käytännössä ;)

Suhteellisen tyytyväinen tekijä :)