Virkattu pantteriliivi

Innostuin ystäväni (vinkki)linkittämästä haasteesta, jonka ideana on siis kehitellä oma neule virkaten taikka neuloen Fazerin karkkien innoittamana. Makeissa arvonnoissa on mukana, vaikkei halua omia käsitöitään näyttelyihin ja itse kisaan lähetelläkään, siispä "häshtägään" tuossa mullekin uudessa ja ihmeellisessä Instagramissa kuvia tekeleestä, joka mielestäni sopii näihin kriteereihin kuin vahingossa. Olin jo ostanut ja ideoinut uuden neuleen ennen kuin edes kuulin moisesta tempauksesta! 

Tai no ideoinut... lähinnä oivaltanut sen, että teen viisikulmion virkaten.

Minusta lanka jo itsessään näyttää karkkimaisesti ajateltuna ihan Pantteripussilta... mutta kysymys kuuluu, mikä tästä lopulta valmistuu? 

Hihanreiät siinä ainakin jo on...

Kun helman pituus alkoi olla sopivan kokoinen, päätin jatkaa yläpäätä eli seuraavana virkkasin hupun. Tai noh, oikeestaan tässä vaiheessa hommaan kuului virkkaamista ja purkamista, ennenkuin älysin miten neuleessa kannattais edetä, ettei hupusta tule ihan massiivinen, vaikka siihen lopputulokseen päädytään joka tapauksessa, mutta jatketaan kuitenkin! :D Viime hetken pelastus seuraa myöhemmässä vaiheessa...

Mallaillaan hankalasti peilin kautta...

Hupun kohdalla virkkausta samaan tapaan edestakaisin sopivalta leveydeltä, ja reunoissa levennystä silleen ku sopivalta tuntui ;) 

Seuraava vaihe oli viime hetken pelastus, eli tehdä etukappaleet viistoon, ettei t*ssit ja napa jäädy. Jotkut sellaisetkin kun etukappaleet ilmeisesti oikeaan paitaan ja takkiin kuuluu hyvin olennaisena osana...

Sitten vaan jatkuu virkkaaminen helmasta hupun kautta toiseen helmaan ja eessuntaas samaa rataa. 

Ja pakolliset selfiet tekele päällä tähän väliin!

Ja homma jatkuu, ja samalla pähkäillään tehdäänkö hihat vaiko jätetäänkö hupulliseksi liiviksi. Huipuinta tässä kohtaa on se, että työn ainoa sauma on ja tulee olemaan hupussa. Muuten kaikki tarvittavat "palaset" on vaan virkkailtu menemään toisen jatkoksi ja moneen suuntaan.  

 Vielä viimeistelyt mustalla langalla kauttaaltaan ketjusilmukoilla...

Valmis! Hieman kaapumainen lopputulos, mutta ei huono ollenkaan! :) Yhteen valmistuneeseen isompaan projektiin on hyvä päättää viikonloppu. 

Maailman helpoin neulepaita eli Skappel

Surffaillessa kauan sitten neuleahdistuksissani iskin kultasuoneen, nimittäin löysin vinkin ehkä maailman helpoimpaan villapaitaan. Skappel -neule on kai alunperin ollut löysä ja rökälehtävä malli (mikään ei estä tekemästä lörömpää versiota...), mutta täällä siitä on tehty tyköistuvampi versio. Kokeilin tällä tyylillä viitosen pyöröpuikoilla noin seiskaveikan paksuisesta puuvillalangasta. 

Etu- ja takakappaleet valmiina, seuraavaksi hihojen työstämiseen. Tämä ei ollutkaan mikään simppeli homma, koska harmaa lanka loppui tietysti kaupasta kesken viime metreillä, joten Skappelin valmistuminen jäi odottelemaan parempaa hetkeä. 

Onneksi sitä tilattiin lisää, eikä mahdollista sävyeroa huomaa ollenkaan. Muutaman tuskallisen ompeluhetken jälkeen sain ihailla viimeinkin valmista tuotosta. Ompeluhommat ei oo yhtään mun juttu, ja välttelen niitä viimeiseen saakka. Skappelin idea ei kuitenkaan sitä sallinut ;) 

Helma on hauska, taka- ja etukappale ovat tarkotuksella eri paria. Etukappale olisi saanut kuitenkin olla hieman pidempi, koska päällä meinaa paita näyttää napamallilta... 

Yritä tässä nyt sitten valmis tuotos päällänsä ottaa joku järkevä kuva PEILIN KAUTTA... 

 Napamalli käytännössä ;)

Suhteellisen tyytyväinen tekijä :) 

Sukkaa pukkaa

Hiphei, yhdet sukat valmiit ! Kärjestä aloitetut ovat nämäkin, ja taidan jatkossakin sukkapuuhissa pitäytyä tässä marssijärjestyksessä. Paljon paremmin hahmottaa käytetyn langan määrän :)

Tavoilleni uskollisesti yhdistelin mustaan toista väriä, tällä kertaa se on vaalea lila. Nämä sujahtivat heti tassuihin, on niin pirskatin kylmä mun varpailla ihan aina. 

Viikinkineule

Hyytävät pakkaskelit saavat neulevimmaisen uusien töiden aloittamisen lisäksi penkomaan jo aiemmin valmistuneita lämmittimiä. Tämmöistäkin sitä näköjään joskus on väkerrelty. Voin kertoa, että en ollut tämän paidan valmistumisen hetkellä enkä edelleenkään kuvioneuleiden ystävä, kun palmikot ynnä muut monimutkaisuudet niin hidastaa neulomisen sata lasissa -vauhtia. 

Ja voi kun muistais mistä ohjeen sillon joskus kaivelin... 

Näihin viikinkimäisiin kuviointeihin olen kyllä ihan lääpälläni, mutta taitaa jäädä tämä tekele viimeiseksi tätä sorttia, mutta toki vannomatta paras ;) 

Turkoosihtava tilkkupeittonen

Sain viimein kaivettua valmiin peiton päivänvaloon asti kuvattavaksi. Värit pääsevät oikeuksiinsa, vaikkei muuten ehkä niin särmä otos olekaan ;) Mitat tällä on suunnilleen 82 x 82 cm, eli vallan vauvanpeitoksi soveltuva yksilö olisi tämä esim vaunuihin. 

Lissee ruutuja ja nelijöitä

Pitkään olen näitä monisävyisiä lankoja pyöritellyt kaapeissa tietämättömänä niiden lopullisesta kohtalosta, mutta onneksi ystävä ilmoitti iloisesta vauvauutisesta, joten ei kauaa tarvinut enää pohtia. ;) Ja tietenkään en vieläkään päässyt tästä ruutumaniasta yli... Lankaa on yllinkyllin, ja kiinnostaa kokeilla millainen peitto tulee yhdestä isosta isoäidinneliöstä...

 Ai niin, ja voihan himpura, niitä vauvoja syntyykin kaksi! 

Eli pieni poikakin saa oman peittonsa, kunhan valmistuu muutamien pylväiden ja ketjusilmukoiden jälkeen...

Virkkasin niin kauan, kuin lankaa riitti :)

Norjalainen vauvanmyssy

Tämmöisen myssysen sain jopa aikaiseksi loppuvuodesta. Vinkkiä ja ohjetta löysin täältä, oli kyllä näppärä ja nopsa tehdä vaikka ohutta (mitäliejämä)lankaa käytinkin :) 

Näitähän vois tekaista vaikka useamman... Ohimennen ;)